Lontoota ristiin rastiin

Lontoossa on helppo liikkua maanalaisella kunhan siihen tottuu. Tai oikeastaan hahmottaa mitä missäkin päin Lontoota on. Päivälippu maksoi 13 puntaa. Taksilla ajelu ei myöskään maksanut maltaita ja niitä oli helppo saada suoraan kadulta. Aina ei kaikki kuitenkaan mene niinkuin suunnittelee. Fia ja mina seikkailtiin eräänä päivänä 1,5h maanalaisessa. Suuren brexit mielenosoituksen vuoksi eras asema oli suljettu ja siinähän kohtaa me oltiin ihan pihalla. Kun kaksi Holmströmiä lähtee liikenteeseen ei voi muuta odottaakaan. Parit kerrat oltiin oikeassa junassa mutta menossa väärään suuntaan, oltiin myös kokonaan väärässä junassa, kerran ei tiedetty ollenkaan missä oltiin jne.. Mutta kaikki päättyi hyvin ja lopulta päästiin maanpinnalle.
 Tämä oli meidän lähin asema

Miksi meillä Suomessa ei ole värikkäitä ovia? Miksi pitää olla niin tylsää ja turvallisen värisiä.




Mini Bentley. Ei tainnut olla myynnissä.



Näitä löytyi edelleen joka puolelta.




 Royal Albert Hall musiikin mekka.
Royal Albert Hall on konserttisali Kensingtonissa Lontoossa. Se on omistettu kuningatar Viktorian prinssipuoliso Albertille. Halli on avattu vuonna 1871. Siellä järjestetään klassisen ja kevyen musiikin konsertteja, runonlausuntaa, koulutustilaisuuksia, baletti- ooppera- ja jopa sirkusesityksiä. Siellä on pidetty useita urheilutapahtumia, muun muassa ensimmäiset Japanin ulkopuolella järjestetyt sumopainikisat. Hallissa pidettiin myös Eurovision laulukilpailu 1968. Halliin mahtuu 6 000 katsojaa.
Alfred Hitchcock jännityselokuvan Mies joka tiesi liikaa (sekä vuoden 1934 että 1956 versioissa) loppuhuipennus tapahtuu Royal Albert Hallissa. Jack Higginsin jännityskirja Soolon (1980) loppuhuipennus tapahtuu Royal Albert Hallissa.







 Lontoon Tower eli Tower of London (Her Majesty's Royal Palace and Fortress, The Tower of London) on keskiaikainentornilinna, joka sijaitsee Lontoon Cityn itärajalla Thamesin pohjoisrannalla. Se kuuluu maailman kuuluisimpiin linnoihin ja turistinähtävyyksiin ja tunnetaan erityisesti Britannian kruununjalokivien säilytyspaikkana.
Vilhelm Valloittaja rakennutti vuoden 1078 tienoilla White Towerin, linnan ydinosan, suojaamaan Lontoota hyökkäyksiltä ja toimimaan kuninkaallisena palatsina. White Tower on neliskanttinen ja siinä on apsismainen ulkonema, joka sisältää kappelin (St. John's Chapel). White Toweria ympäröivät Rikhard Leijonamielen rakennuttamat syvä vallihauta ja massiivinen kehämuuri, jossa on 13 tornia. Wakefield Tower ja Beauchamp Tower ovat Henrik III:n 1200-luvulla rakennuttamia. Linnaan kuuluu lisäksi lukuisia eri aikoina tehtyjä rakennuksia. Alun perin linnaan oli käynti vain toisesta kerroksesta ulkoisen portaan kautta, ja kaikki ikkunat olivat ampuma-aukkoja.
Nykyään linna toimii museona ja on kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin vuodesta 1988 alkaen. 1960-luvun loppupuolelle asti Kuninkaallinen Rahapaja, The Royal Mint, sijaitsi Towerissa.

on Thames-joen ylittävä läppäsilta Lontoossa Towerin linnoituksen itäpuolella. Sen on suunnitellut Lontoon kaupunginarkkitehti Horace Jones. Käytännön rakentamisesta vastasivat insinööri John Wolfe-Barry sekä arkkitehti George D. Stevenson. Sillan runko rakennettiin tuolloin uudesta materiaalista, teräksestä. Tornien pääasiallisin rakennusmateriaali on muotoon hiotut graniittilohkareet.
Lontoon kasvaessa vanhat sillat olivat ruuhkaantuneet pahoin. Niinpä uuden sillan rakentamisesta päätettiin parlamentissa vuonna 1885. Suunnittelun eräänä lähtökohtana oli, että - rakennusaikaisesta - modernista tekniikasta huolimatta sen tuli ulkoisesti muistuttaa Towerin linnaa. Sillan rakennustyöt alkoivat 21. kesäkuuta 1886 ja käyttöön se vihittiin 30. kesäkuuta 1894. Sillassa on kaksi tornia ja kaksoisläppäsilta, jonka ali isot laivat pääsevät, kun läpät nostetaan ylös. Tower Bridge kuuluu myös Lontoon nähtävyyksiin
Sillan rakennusaikana Lontoon satama sijaitsi vielä suurelta osin Tower Bridgen ja London Bridgen välissä. Joen suulta Tower Bridgen kohdalle saakka laivat pääsevät esteettömästi, koska sillä osuudella Thames-joen yli ei ole siltoja, ainoastaan joen alittavia tunneleita. Sillan ulkoasu suunniteltiin keskiajan tyyliseksi, mutta rakennusvaiheessa siitä tehtiin koristeellisempaa viktoriaanista uusgotiikkaa edustava.
Sillan nostomekanismi on alkuperäinen, vuonna 1894 rakennettu.










St Paulin katedraali (Pyhän Paavalin katedraali) on Lontoon Cityssä sijaitseva katedraali, joka toimii Lontoon piispanistuimena. Nykyisen katedraalin suunnitteli Sir Christopher Wren, ja se rakennettiin vuosina 16751710. Nykyistä katedraalia sanotaan yleisesti neljänneksi St Paulin katedraaliksi, vaikka kaikki keskiaikaiset uudelleenrakentamiset laskien luku olisi suurempi.


 London Eye. Enkä halunnut kyytiin.

 Westminsterin palatsi (engl. The Palace of Westminster) eli parlamenttitalo on paikka, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylä- ja alahuone kokoontuvat. Palatsi sijaitsee Lontoossa Thamesin pohjoisrannalla, Westminsterin kaupunginosassa. Sen lähistöllä Whitehall-kadun tuntumassa on muitakin hallintorakennuksia.
Palatsin vanhin osa, Westminster Hall vuodelta 1097, on yhä olemassa. Alun perin palatsi toimi kuninkaallisena asuntona, mutta yksikään monarkki ei ole asunut siellä sitten 1500-luvun. Suurin osa nykyisistä rakenteista on peräisin 1800-luvulta, jolloin palatsia kunnostettiin sen vaurioiduttua pahoin tulipalossa vuonna 1834. Jälleenrakennustöiden suunnittelusta olivat vastuussa arkkitehdit Sir Charles Barry ja Augustus Welby Pugin. Rakennus on esimerkki uusgotiikasta rakennustaiteessa. Yksi palatsin tunnetuimmista piirteistä ja turistikohteista on sen kellotorni, jossa sijaitsee kuuluisa Big Ben -kello.
Palatsissa on yli tuhat huonetta, joista tärkeimmät ovat ylä- ja alahuoneen istuntosalit. Rakennuksessa on myös kirjastoja, ruokaloita, baareja ja kuntosaleja. Palatsi on tärkeä hallinnollisten tapahtumien kuten parlamentin avajaisten tapahtumapaikka. Westminsterin palatsi liitetään jopa niin läheisesti ylä- ja alahuoneeseen, että ”Westminsteriä” on alettu käyttää ”parlamentin” synonyymina. Muut parlamenttirakennukset sijaitsevat lähirakennuksissa, kuten Portculls Housessa ja Norman Shaw -rakennuksissa

 Big Beniä korjataan. Kello hiljeni 2017 ja korjauksen pitäisi olla valmis vuonna 2021.
 Kellotorni,johon Big Ben on sijoitettu, on 96,3 metriä korkea ja sijaitsee Westminsterissä Thamesjoen varrella. Se on muodostunut Lontoon ja koko Yhdistyneen kuningaskunnan symboliksi. Kellotornin suunnittelivat Charles Barry ja Augustus Pugin. Se valmistui vuonna 1856 rakennustöiden kestettyä 13 vuotta. Torni oli alun perin viralliselta nimeltään Kellotorni (engl. Clock Tower), vaikka nimen on myös usein virheellisesti luultu olevan Pyhän Tapanin torni (engl. St. Stephen’s Tower). Kuningatar Elisabet II:n 60-vuotisen hallituskauden kunniaksi torni nimettiin vuonna 2012 hänen mukaansa Elisabetin torniksi (engl. Elizabeth Tower). Joskus saatetaan myös koko tornia nimittää virheellisesti Big Beniksi. Kellotornia on aiemmin käytetty kansanedustajien vankilana. Viimeinen vankeuteen joutunut oli kansanedustaja Charles Bradlaugh, joka kieltäytyi vuonna 1880 vannomasta valaa käsi Raamatulla Elisabetin tornin huipulle pääsemiseksi täytyy kiivetä 334 kivistä rappusta. Tornissa käy vuosittain 12 000 vierailijaa. Tornin huipulla olevassa tilassa loistaa Ayrtonin valo silloin, kun parlamentin istunto on käynnissä.



 Niin paljon näin tämän 6 päivän aikana mutta paljon jäi vielä näkemättä.
Kiitos kun jaksoit matkata mukanani näiden kuvien avulla.
                                         //Lena


No comments

Kaunis kiitos sinulle joka kommentoit bloggaustani.