Sultsinoita -Perinteet kunniaan

Olin koko päivän siivonnut, käyttänyt yhden kissoista eläinlääkärissä, ruokkinut hapanjuurta, tehnyt kolme erilaista leipää kohoamaan ja illalla huomasin että tarvitsis varmaan syödäkin jotain.Jotenkin ihan kornia kun on yksin kotona niin ei tee mieli laittaa ruokaa. Näin nuo jauhot pöydälläni ja päätin pyöräyttää parit sultsinat iltapalaksi. Perinteet kunniaan!

Mulle tulee aina näitä tehdessä oma äitini mieleen. Muistan miten äiti teki näitä kun olin pikku lapsi ja vuosien saatossa teimme näitä äidin kanssa yhdessä. Kun äidin voimat hiipui eikä jaksanut kaulita näitä niin silloin minä siirryin näitä paistamaan.Nämä on niin hyviä.Jos joku ei tiedä mitä sultsinat on niin minähän kerron. Ne tehdään samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat ja kaulitaan myös ihan samalla tavalla. Mitä ohuempi kakkara sitä parempi.Kakkarat paistettiin ennen suoraan puuhellan päällä. Siitä tulee nuo palaneet kohdat kun taikina ensin muodostaa kuplia jotka lopulta puhkeavat ja palavat hieman. Meillä ei ole puuhellaa joten paistan nämä painavassa 50 vuotta vanhassa rautapannussa.

Sultsina on perinteisesti Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa valmistettu karjalainen leivonnainen, jonka kuori tehdään samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat eli nostattamattomasta ruistaikinasta.
Taikina tehdään sekoittamalla ruisjauhoista ja vedestä tiivis taikina, joka kaulitaan kauttaaltaan ohuiksi pyöreiksi levyiksi karjalanpiirakan kuorien tapaan. Kalvomaisen ohuet kuoret paistetaan molemmilta puolilta hiilloksella, uunin arinalla tai liedellä rasvattomalla valuraudalla/paistinpannulla. Paistolämpötila on melko korkea. Kuoret voidellaan voisulalla tai voisula-vesiseoksella, joko vain toiselta puoleltaan (tai molemmilta puolilta) ja kasataan pinoksi vadille liinan alle.Täyte lisätään vasta hetki ennen syömään käymistä, usein vasta ruokapöydässä. Täytteenä on ohra-, riisi- tai mannaryyneistä keitettyä puuroa, joka levitetään kuoren voitelemattoman puolen keskiosaan poikittain. Täyte saa olla notkeampaa kuin karjalanpiirakoihin laitettava. Sultsinan reunat käännetään hetken pehmenemisen jälkeen ensin vastakkain täytteen päälle ja sitten vielä kaksin kerroin. Käärö syödään sormin.
Sultsinat, kuten monet muutkin karjalaisen ruokaperinteen leivonnaiset, ovat parhaimmillaan aivan tuoreina. Sultsinoita tehtiin kerralla syötävä määrä, eikä niitä varastoitu.
(Lähde Wikipedia)

Onneksi äitini opetti mulle karjalaisten perinneruokien salat. Suukkoja sinne pilven reunalle.
Nyt on maha täynnä.
                                                //Lena

No comments

Kaunis kiitos sinulle joka kommentoit bloggaustani.